![\"\"](\"https:\/\/kippeemummo.net\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/AMaunu01-1024x682.jpg\")
Maunun talon asukasluku v\u00e4henee 1830-luvun alkuvuosina. Muonamiehen perheenj\u00e4senet muuttavat yksi toisensa j\u00e4lkeen muualle. Sitten siirtyy vanha sukupolvi manan majoille. Vuonna 1829 kuolee kunnioitusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hes 90 vuoden i\u00e4ss\u00e4 Juhon isoeno r\u00e4\u00e4t\u00e4li Heikki Jaakonpoika. Kahden seuraavan vuoden aikana vanhuudenheikkous vie my\u00f6s yli seitsem\u00e4\u00e4nkymmeneen ik\u00e4vuoteen ylt\u00e4neet Juhon vanhemmat Maria Juhontytt\u00e4ren ja Juho Juhonpojan. Vuosikymmenen alun katovuosien j\u00e4lkeen taloon palkataan uusi muonamies, joka saa perheineen kuitenkin l\u00e4hte\u00e4 j\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n kiinni varkaudesta. Maunuun j\u00e4\u00e4 vakinaisesti asumaan kymmenkunta ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Anna Maijan lapsuus ja nuoruus sujuvat s\u00e4ilyneist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen rauhallisissa merkeiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n puolesta puhuu mm. se, ett\u00e4 seitsem\u00e4st\u00e4 sisaruksesta kuusi saavuttaa t\u00e4ysi-ik\u00e4isyyden. Ainoastaan sisar Leena kuolee noin 18 vuoden ik\u00e4isen\u00e4 1834. Veli Heikki avioituu vuonna 1840 Nattarin talon Maria Juhontytt\u00e4ren kanssa ja h\u00e4nest\u00e4 tulee Maunun talon is\u00e4nt\u00e4. Seuraavana vuonna syntyy Heikin ja Marian esikoispoika Heikki Fabian ja sitten kaksi tyt\u00e4rt\u00e4. Tultaessa 1840-luvulle suurin osa Maunun talonv\u00e4est\u00e4 on nyt kesken\u00e4\u00e4n sukua olevia aikuisia.<\/p>\n\n\n\n
Salavuoteus rikoksena ja syntin\u00e4<\/h3>\n\n\n\n
Y\u00f6jalassak\u00e4ynti tai y\u00f6stely oli\nmaaseudulla t\u00e4rke\u00e4 nuorten tapaamis- ja tutustumismuoto. Se oli\nmy\u00f6s maaseutuyhteis\u00f6n hyv\u00e4ksym\u00e4 ja s\u00e4\u00e4telem\u00e4 seurustelutapa.\nSen tarkoituksena oli edist\u00e4\u00e4 pariutumista ja tuottaa avioliittoja.\nY\u00f6stely merkityst\u00e4 korosti se, ett\u00e4 maaseudun nuorilla miehill\u00e4\nja naisilla ei ty\u00f6n ulkopuolella ollut juuri muita mahdollisuuksia\ntutustua l\u00e4hemmin toisiinsa. Y\u00f6stelyyn seurustelutapana sis\u00e4ltyi\nusein my\u00f6s seksi ja suhteista seuranneet raskaudet.<\/p>\n\n\n\n
Naimattomien v\u00e4liset sukupuolisuhteet\nolivat yleisi\u00e4. Useimmiten suhteista seurannut raskaus johti my\u00f6s\navioitumiseen. Aikeet naimisiinmenosta saattoivat kuitenkin kariutua\nmonista eri syist\u00e4. Kun y\u00f6stelyn tarkoitus oli tuottaa\navioliittoja, toimi sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 seksi naisia vastaan silloin,\nkun jokin asia esti naimisiinmenon. N\u00e4in k\u00e4vi melko usein. Noin\njoka kymmenes lapsi syntyi avioliiton ulkopuolella. \n<\/p>\n\n\n\n
Haureusrikoksia olivat salavuoteus ja\nhuoruus. Salavuoteudella tarkoitettiin naimattoman miehen ja naisen\nv\u00e4list\u00e4 sukupuolisuhdetta. Huoruudesta salavuoteuden erotti\navioitumattomuus. Yksinkertaisessa huoruudessa toinen osapuolista oli\nnaimisissa, kaksinkertaisessa huoruudessa molemmat olivat\navioliitossa tahoillaan. Huoruus oli salavuoteutta raskaampi rikos.<\/p>\n\n\n\n
Kristinuskon Suomenniemelle saapumisesta saakka kirkko ja kruunu olivat yhteistoimin pyrkineet paljastamaan, kitkem\u00e4\u00e4n ja rankaisemaan kaiken kielletyn sukupuolisuuden. Papiston teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli valvoa ihmisi\u00e4 ja ilmoittaa esivallalle hairahduksiin sortuneet syntiset. Tieto kulki my\u00f6s toiseen suuntaan. K\u00e4r\u00e4jien tuomiot johtivat kirkkorangaistuksiin, jotka papit sitten panivat t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja kirjasivat seurakuntien rikoskirjoihin. Hairahtuneet olivat siis kaksinkertaisesti syyllisi\u00e4, sek\u00e4 rikollisia ett\u00e4 syntisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Avioliiton solmimista s\u00e4\u00e4telev\u00e4\nlains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 oli per\u00e4isin Ruotsin vallan ajalta. Siin\u00e4\nluterilaisella kirkolla oli keskeinen rooli kihlautumisesta\navioliittoon johtavalla polulla. Kirkko valvoi mm. avioliiton\nosapuolten aviokelpoisuutta, kuten kristinopin tuntemusta, lukutaitoa\nja nuhteettomuutta. Seksin suhteen kirkon kanta oli ehdoton. Yhdynt\u00e4\nkuului ainoastaan avioliittoon. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa h\u00e4\u00e4y\u00f6n\u00e4\ntapahtuessaan se kirkon opin mukaan my\u00f6s sinet\u00f6i avioliiton.<\/p>\n\n\n\n Haureusrikostapauksissa hyvityksen\nsaajana oli siten valtion lis\u00e4ksi kirkko, jonka rankaisuvaltaa\nkutsuttiin kirkkokuriksi. Rankimpia rangaistusmuotoja olivat\nh\u00e4pe\u00e4rangaistukset, esimerkiksi jalkapuu, joka poistettiin laista\nvasta vuonna 1848 ja kirkolliset sakot, jotka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\npoistuivat vuoden 1864 keisarillisen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen seurauksena.\nSiihen asti kirkko sakotti my\u00f6s aviopareja, joiden lapsi oli saanut\nalkunsa ennen vihkimist\u00e4. Sen sijaan varoitukset, nuhtelut ja\nripitykset s\u00e4ilyiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin j\u00e4lkeen kirkkokurin muotoina. \n<\/p>\n\n\n\n Kirjattuina vuoden 1889 rikoslakiin, huoruus ja salavuoteus s\u00e4ilyiv\u00e4t rangaistavina pitk\u00e4lle 1900 -luvun puolelle. Laki kuitenkin sis\u00e4lsi kaksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 uudistusta. Huoruudesta tuli asianomistajarikos eli k\u00e4r\u00e4j\u00f6inti edellytti huoruudesta k\u00e4rsineen ajamaa syytett\u00e4. My\u00f6s salavuoteuden k\u00e4sittely muuttui. Sakkorangaistus m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin vain, jos syylliset eiv\u00e4t suostuneet avioitumaan. Samalla is\u00e4nnille m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin palkkapiian makaamisesta korkea sakko, kun taas piika selvisi rangaistuksetta. Naimattomat nuoret puolestaan selvisiv\u00e4t rikoksestaan is\u00e4nti\u00e4 selv\u00e4sti alhaisemmilla sakoilla.<\/p>\n\n\n\n Salavuoteus ei ole tuntematonta\nmy\u00f6sk\u00e4\u00e4n Maunun talossa Kangasalan Luukkalassa. Vuonna 1831 Juhon\nvanhin tyt\u00e4r Liisa synnytt\u00e4\u00e4 lapsen, joka saa nimen Anna Stiina.\nLiisalle avioton lapsi tiet\u00e4\u00e4 rippikirjaan merkint\u00e4\u00e4\nsalavuoteudesta ja ripityst\u00e4. Sen tarkoituksena on palauttaa\nhairahtunut kirkon huomaan, mutta se edellytt\u00e4\u00e4 synnin\nymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4, siit\u00e4 luopumista ja katumista. Liisan\navioitumisaikeita avioton lapsi ei kariuta, mutta hidastaa niit\u00e4\nkyll\u00e4. Vasta runsaan kymmenen vuoden kuluttua Liisa menee naimisiin\nSuoraman kyl\u00e4st\u00e4, Tuomelan talosta olevan talollisen poika\nNikodemus Tuomaanpojan kanssa, joka vastik\u00e4\u00e4n on saanut\nviljelt\u00e4v\u00e4kseen kotitalonsa torpan.<\/p>\n\n\n\n Sitten vuonna 1845 Kangasalan nimismies\nCarl Johan Aspholm haastaa Anna Maijan Juhontyt\u00e4ren syysk\u00e4r\u00e4jille\nsyytettyn\u00e4 vuonna 1844 tapahtuneesta salavuoteudesta ja sen\nseurauksena 14. toukokuuta 1945 syntyneest\u00e4 tytt\u00f6lapsesta yhdess\u00e4\nJuho Kustaa Matinpoika Partolan kanssa. Syysk\u00e4r\u00e4jill\u00e4 alkaa Anna\nMaijan kaksi ja puoli vuotta kest\u00e4v\u00e4 piina. H\u00e4n my\u00f6nt\u00e4\u00e4\nmaanneensa Kustaan kanssa ja samalla hakee elatusta lapselleen\nKustaava Annantytt\u00e4relle. Oikeuden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on paitsi rangaista\nsyytettyj\u00e4 salavuoteudesta my\u00f6s p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, kuka lapsen is\u00e4 on. \nOikeusk\u00e4sittelyn aikana kaikkiaan viisi miest\u00e4 joutuu syytetyksi\nAnna Maija Juhontytt\u00e4ren makaamisesta. \n<\/p>\n\n\n\n Kustaa -etunime\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 Juho\nKustaa Matinpoika Partola on Luukkalan K\u00f6p\u00e4n talon is\u00e4nn\u00e4n Matti\nMatinpojan vuonna 1821 syntynyt esikoinen, kolme vuotta Anna Maijaa\nnuorempi naapurin poika. H\u00e4n on avioitunut lokakuun lopulla 1845\nTeiskon Mikkolasta kotoisin olevan Sofia Juhontyt\u00e4r Mikkolan kanssa.\nKoko Matti Matinpojan perhe, Kustaa mukaan lukien muuttaa Luukkalan\nK\u00f6p\u00e4st\u00e4 vain pari viikkoa Kustaava Annantytt\u00e4ren syntym\u00e4n\nj\u00e4lkeen. He asettuvat asumaan Messukyl\u00e4n pit\u00e4j\u00e4n Palon kyl\u00e4ss\u00e4\nsijaitsevalle Partolan verotilalle. Kustaasta tulee Partolan talon\nis\u00e4nt\u00e4. Luukkalasta Palon Partolaan on matkaa pari kilometri\u00e4.\nKustaan ja Sofian ensimm\u00e4inen lapsi syntyy seuraavan vuoden kes\u00e4kuun\nalussa.<\/p>\n\n\n\n Kustaa ei k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 Kustaava Annantytt\u00e4ren isyytt\u00e4 my\u00f6nn\u00e4. Kustaan asiamies herrastuomari Gustav Adolf Finne v\u00e4itt\u00e4\u00e4 todistajana toimivaa Viljami Heikinpoika Melj\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4viksi ja syytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 Anna Maijan makaamisesta. Todistajina kuullaan kahta muuta talollisen poika Vilhelmi Pekanpoika Tuomalaa ja Aukusti Juhonpoika Rantalaa. Vilhelmi ei pysty asiaan lis\u00e4valaistusta antamaan. Aukusti sensijaan kertoo, ett\u00e4 Kustaa Matinpoika on h\u00e4nelle ja Viljami Melj\u00e4lle edellisen\u00e4 syksyn\u00e4 kertonut maanneensa Anna Maija Juhontytt\u00e4ren. H\u00e4n my\u00f6s kertoo k\u00e4yneens\u00e4 keskikes\u00e4ll\u00e4 Vilhelmi Melj\u00e4n kanssa Anna Maijan luona aitan luhdissa, jonne mainittu oli sitten j\u00e4\u00e4nyt. Lokakuussa oli tavattu Maunun saunassa, jossa Viljami ja Anna Maija Aukustin mukaan olivat lattialla puolisen tuntia telmineet. Aukusti ei osaa sanoa olivatko he silloin tehneet luvattomia kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Seuraavien kahden vuoden aikana juttua k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kaikkiaan neljill\u00e4 eri k\u00e4r\u00e4jill\u00e4. Niiden kulussa Kustaan edusmies Finne v\u00e4itt\u00e4\u00e4 Kustaata vastaan todistajina kuultujen nuorten miesten puhuvan omassa asiassaan, siis kaikkien olevan j\u00e4\u00e4vej\u00e4. Istunnoissa esiintyv\u00e4t lukuisat todistajat kertovat ensin Aukusti Rantalan olevan lapsen is\u00e4, sitten my\u00f6s Vilhelmi Tuomalan maanneen Anna Maija Juhontytt\u00e4ren. My\u00f6s nelj\u00e4s mies, renki Iisakki Juhonpoika Lielahden rusthollista, Pirkkalasta saa syytteen vuoden 1847 syysk\u00e4r\u00e4jill\u00e4. T\u00e4t\u00e4 vastaan todistavat kaksi renki\u00e4 kutsutaan my\u00f6s k\u00e4r\u00e4jille. Anna Maija samoin kuin syytetyt kiist\u00e4v\u00e4t jyrk\u00e4sti heihin kohdistetut v\u00e4itteet.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudella on syytettyjen ja todistajien runsauden ohella toinenkin ongelma, joka hidastaa asian saamista ratkaisuun. Kaikki haastetuista eiv\u00e4t halua k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 esiinty\u00e4. Oikeus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 asian k\u00e4sittely\u00e4 useamman kerran ja asettaa samalla uhkasakkoja asianosaisten ja todistajien saamiseksi paikalle.<\/p>\n\n\n\n Vuoden 1848 talvik\u00e4r\u00e4j\u00e4t pidet\u00e4\u00e4n vasta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, toukokuun 15. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Aamup\u00e4iv\u00e4n istunnossa nimismies Wilhelm Fredrik Palmroth ilmoittaa, ett\u00e4 ep\u00e4iltyn\u00e4 Anna Maria Juhontytt\u00e4ren makaamisesta Kustaan ohella on nyt jo aiemmin mainittujen nelj\u00e4n nuoren miehen lis\u00e4ksi viideskin, jo aiemin todistajana esiintynyt talollisenpoika Viljami Pekanpoika Tuomala Suoraman kyl\u00e4st\u00e4, jota vastaan todistavat kaksi renki\u00e4 ja suutarinpoika. Kaikkien, sek\u00e4 aiemmilla k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 kuultujen ett\u00e4 uusien todistajien tarinat ovat saman sis\u00e4lt\u00f6isi\u00e4. Jonain y\u00f6n\u00e4 joitain vuosia aiemmin he olivat joukolla menneet hein\u00e4nteon aikaan sen aitan luhtiin, jossa Anna Maija Juhontyt\u00e4r yhdess\u00e4 sisarentytt\u00e4rens\u00e4 kanssa nukkui. Todistajat olivat siell\u00e4 n\u00e4hneet aina jonkun ep\u00e4illyst\u00e4 makaavan Anna Maijan vieress\u00e4. Tai sitten Anna Maija oli kahden kesken kertonut, kuka lapsen is\u00e4 on. Asia, jonka h\u00e4n kerta toisensa j\u00e4lkeen jyrk\u00e4sti kiist\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Syytetyt puolestaan my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t kyll\u00e4 k\u00e4yneens\u00e4 muiden mukana aitassa ja maanneensakin Anna Maijan vieress\u00e4, mutta kielt\u00e4v\u00e4t jyrk\u00e4sti mit\u00e4\u00e4n luvatonta tapahtuneen vierailujen aikana. Viljami Tuomala ja Viljami Melj\u00e4 kyseenalaistavat my\u00f6s er\u00e4iden todistajien mainitseman ajankohdan. He kertovat, ett\u00e4 heid\u00e4n vierailunsa aikana Anna Maija oli jo raskaana.<\/p>\n\n\n\n Ratkaisevaksi tuomion kannalta, Aukusti Rantalan todistuksen ja Anna Maijan elatusvaateen ohella muodostuu Viljami Melj\u00e4n antama todistus, jonka k\u00e4r\u00e4j\u00e4t kuulevat asiamies Finnen vastustuksesta huolimatta. Sen mukaan er\u00e4\u00e4n\u00e4 y\u00f6n\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 vuonna 1844 Viljami itse, Kustaa ja Aukusti olivat yhdess\u00e4 muiden nuorten kanssa menneet Luukkalan Manun talon aitan luhtiin, jossa Anna Maija nukkui yhdess\u00e4 sisarentytt\u00e4rens\u00e4 Anna Stiina Aatamintytt\u00e4ren kanssa. Muiden l\u00e4hdetty\u00e4 kolmikko oli j\u00e4\u00e4nyt aittaan aamuun asti. My\u00f6hemmin Kustaa oli sitten kertonut maanneensa Anna Maijan tuon y\u00f6n aikana. <\/p>\n\n\n\n K\u00e4r\u00e4j\u00e4noikeuden lautamiehet,\nKangasalan talollisia, eiv\u00e4t pid\u00e4 Kustaan syyt\u00f6ksi\u00e4 muita\nep\u00e4iltyj\u00e4 kohtaan uskottavia. Heit\u00e4 ehk\u00e4 hiert\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 pari\nvuotta muita vanhempi Kustaa yritt\u00e4\u00e4 vieritt\u00e4\u00e4 syyt\u00e4 itse\u00e4\u00e4n\nnuorempien harteille. Todistajien puheetkin ovat ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 ja\nristiriitaisia. Osa on selv\u00e4sti kuulopuheita. Ajankohdatkaan eiv\u00e4t\nkaikilta osin t\u00e4sm\u00e4\u00e4 lapsen syntym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Se, ett\u00e4 lautamiehet lopulta kokonaan sivuuttavat todistajien kertomukset viittaa my\u00f6s isompaan ongelmaan. Y\u00f6stely ja aamuunkin asti jatkuva seurustelu eiv\u00e4t ole rikoksia. Siit\u00e4 ei voi ket\u00e4\u00e4n tuomita. ja sen tuomitseminen hankaloitaisi nuorten parinmuodostusta tulevaisuudessa. T\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa liikkeell\u00e4 oltiin alunperin joukolla. Toiseksi k\u00e4r\u00e4jille muodostunut asetelma, jossa talollisten pojat ovat syytettyin\u00e4, rengit, piiat ja itselliset puolestaan todistajina ehk\u00e4 rassaa lautamiesten mieli\u00e4. Kaiken p\u00e4\u00e4lle tulee asian venyminen. Nelj\u00e4nsill\u00e4 k\u00e4r\u00e4jille lautamiesten mitta alkaa varmasti olla t\u00e4ysi. Uusien syyllisten ja todistajien haastaminen vain sotkee asian eik\u00e4 tuo totuutta sen l\u00e4hemm\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4r\u00e4j\u00e4t tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 esiintulleiden tosiasioiden pohjalta. Salavuoteuden seurana on syntynyt avioton lapsi, mik\u00e4 lain mukaan on tuomittava rikos. Oikeus katsoo my\u00f6s kiistatta todistetuksi, ett\u00e4 ep\u00e4illyt ovat k\u00e4yneet Anna Maijan luona aitan luhdissa. Nelj\u00e4 Anna Maijan lapsen is\u00e4ksi ep\u00e4ilty\u00e4 nuorta miest\u00e4 vapautetaan kuitenkin kaikista syytteist\u00e4 n\u00e4yt\u00f6n puutteen vuoksi. K\u00e4r\u00e4j\u00e4t toteavat, ett\u00e4 on laillisesti osoitettu, ett\u00e4 Kustaa Matipoika Partola on maannut Anna Maija Juhontytt\u00e4ren ja siitt\u00e4nyt lapsen. Molemmat tuomitaan salavuoteudesta. Kustaa saa 4 hopearuplaa 80 kopeekkaa sakkoja, jotka voi sovittaa 14 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 vankeudessa. Anna Maijalle k\u00e4r\u00e4j\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t 2 hopearuplaa 40 kopeekkaa sakkoja, jonka voi muuttaa seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n vankeudeksi. Lis\u00e4ksi molemmat velvoitetaan ripitt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n pit\u00e4j\u00e4n kirkon sakastissa jonakin sunnuntaina kirkonmenojen j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Kustaa joutuu maksamaan sakkoa kirkolle ruplan ja 92 kopeekkaa ja Anna Maija 96 kopeekkaa, jotka voi my\u00f6s suorittaa ty\u00f6n\u00e4. Kustaan on my\u00f6s lapsen syntym\u00e4st\u00e4 alkaen aina siihen asti, kun t\u00e4m\u00e4 kykenee itsens\u00e4 el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n vuosittain annettava 20 kappaa ruista ja 2 ruplaa lapsen elatukseen.<\/p>\n\n\n\n Anna Maijan n\u00e4k\u00f6kulmasta k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomio ei ole erityisen ankara. H\u00e4n pystyy sakkonsa kertyneist\u00e4 lapsenruokoista maksamaan ja ripitt\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4see osalliseksi kirkon sakramenteista.. Tuomio itsess\u00e4\u00e4n ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole turmiollinen, koska kohtalotovereita on aivan kotitalossakin. Aiemmin aviottoman lapsen saanut Liisa -sisko on avioiduttuaan jo muuttanut miehens\u00e4 torppaan Suoraman kyl\u00e4\u00e4n, mutta siskontyt\u00e4r Anna-Stiina asuu edelleen Maunussa. Anna-Maijan t\u00e4ti, h\u00e4nkin Liisa nimelt\u00e4\u00e4n on jo nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta ohitettuaan synnytt\u00e4nyt vuonna 1846 aviottoman pojan, Aukustin ja tuomittu salavuoteudesta k\u00e4r\u00e4jill\u00e4. Pikku-Aukusti kuolee vain yhdeks\u00e4n kuukauden ik\u00e4isen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Talollisen tyt\u00e4rten salavuoteusk\u00e4r\u00e4j\u00e4t ovat Kangasalan pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 1800-luvun keskivaiheilla harvinaisia, mutta eiv\u00e4t poikkeuksellisia. Ep\u00e4tavallisen Anna Maijan tapauksesta tekee asian k\u00e4sittelyn pitk\u00e4 kesto ja ep\u00e4iltyjen runsaslukuisuus. K\u00e4r\u00e4jien kulussa sek\u00e4 todistajien kertomukset ett\u00e4 syytettyjen puolustautuminen luovat kuvan Anna Maijasta hairahtuneena naisena, jolla on saattanut olla useitakin vuodekumppaneita. T\u00e4llaisten ep\u00e4luulojen her\u00e4tt\u00e4minen ei tuon ajan oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ole mitenk\u00e4\u00e4n merkillist\u00e4, varsinkin jos is\u00e4ksi ep\u00e4ilyt ovat haluttomia tunnustamaan lasta tai menem\u00e4\u00e4n naimisiin. Syytettyjen ja todistajien kertomukset kuitenkin tuhoavat Anna Maijan maineen paikkakunnalla.<\/p>\n\n\n\n Tapauksessa askarruttaa my\u00f6s osallisten v\u00e4linen ik\u00e4ero. Kes\u00e4ll\u00e4 1844 Anna Maija on 25-vuotias, kolme vuotta Kustaa Matinpoika Partolaa ja Aukusti Juhonpoika Rantalaa ja viel\u00e4 pari vuotta muita makaajiksi ep\u00e4iltyj\u00e4 miehi\u00e4 vanhempi. Mit\u00e4\u00e4n puhtaita pulmusia nuoret miehet tuskin kuitenkaan ovat. Aukusti k\u00e4y jo k\u00e4r\u00e4ji\u00e4 ep\u00e4iltyn\u00e4 salavuoteudesta viisitoista vuotta vanhemman talonsa piian Hedvig Pekantytt\u00e4ren kanssa. Hedvig on tullut raskaaksi ja synnytt\u00e4\u00e4 poikalapsen, Juho Aukustin lokakuussa 1845. Aukustin Rantalan osalta t\u00e4m\u00e4 juttu raukeaa n\u00e4yt\u00f6n puutteen vuoksi. Viljami Tuomela puolestaan tuomitaan muutamaa vuotta my\u00f6hemmin niin ik\u00e4\u00e4n salavuoteudesta.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s Juho Kustaa Matinpoika Partolan perheess\u00e4 on jotakin vialla. Vuonna 1845 syntyneen ensimm\u00e4isen lapsen j\u00e4lkeen ei uusia lapsia tunnu siunaantuvan. Vasta kymmenen vuoden kuluttua Sofia Juhontyt\u00e4r synnytt\u00e4\u00e4 tytt\u00f6lapsen, Ida Sofian ja kaksi vuotta my\u00f6hemmin syntyy poika Oskar Edvin. Samana vuonna 1859 Kustaa ottaa muuttokirjan Tampereelle ja aloittaa siell\u00e4 uuden el\u00e4m\u00e4n vuokra-ajurina eli vossikkana. My\u00f6s sukunimi vaihtuu. Vuodesta 1860 Kustaa Matinpoika tunnetaan nimell\u00e4 Juho Kustaa Palander.<\/p>\n\n\n\n Vuosisadan puoliv\u00e4liss\u00e4 aikuisten\nv\u00e4liset suhteet ovat Luukkalan kyl\u00e4n Maunun talossa kovalla\nkoetuksella. Anna Maijan vanhemmat kuolevat. Ensin menee vanha is\u00e4nt\u00e4\nJuho ja vajaan vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 my\u00f6s \u00e4iti Anna. Talo is\u00e4nn\u00e4n,\nHeikki -veljen perhett\u00e4 kohtaa suru, kun nuorimmat tytt\u00e4ret\nkuolevat vuoden sis\u00e4ll\u00e4. Pit\u00e4j\u00e4n r\u00e4\u00e4t\u00e4lin\u00e4 toimiva, Helenius\n-sukunimen ottanut veli, Kustaa Adolf tuomitaan varkaudesta\nKangasalan syysk\u00e4r\u00e4jill\u00e4 vuonna 1851. Kaksi vuotta my\u00f6hemmin\nh\u00e4net surmataan H\u00e4meenlinnan vankilassa. Kes\u00e4ll\u00e4 1850 Anna Maija\ntulee toistamiseen raskaaksi. Poikalapsi, Kustaa syntyy seuraavan\nvuoden maaliskuun alussa. T\u00e4ll\u00e4 kertaa asia ei mene k\u00e4r\u00e4jille.\nPienokainen kuolee yhdeks\u00e4n kuukauden i\u00e4ss\u00e4, tammikuussa 1852\npunatautiin.<\/p>\n\n\n\n Pojan kuoleman j\u00e4lkeen Anna Maija\nl\u00e4htee Maunusta yhdess\u00e4 seitsem\u00e4nvuotiaan Kustaava -tytt\u00e4rens\u00e4\nkanssa. Maaliskuussa 1852 Anna Maija hakee muutokirjan, johon\nkirjataan h\u00e4nen aikeensa muuttaa P\u00e4lk\u00e4neelle. Todistuksessa\nmainitaan my\u00f6s Anna Maijan huono maine kahden aviottoman lapsen\nsynnytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja salavuoteudesta tuomittuna naisena. Muutto\nP\u00e4lk\u00e4neelle ei onnistu. \u00c4idill\u00e4 ja tytt\u00e4rell\u00e4 ei ole paikkaa\nmihin menn\u00e4. Seuraavan vuoden alussa heid\u00e4t kirjataan irtolaisina\nKangasalan rippikirjaan. He ovat pudonneet talonpoikaisyhteiskunnan\npohjalle.<\/p>\n\n\n\n Irtolaisuutta ei kuitenkaan kest\u00e4 vuotta pidemp\u00e4\u00e4n, koska kyky tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ratkaisee selvi\u00e4misen tuon ajan maaseutuyhteis\u00f6ss\u00e4. Vuonna 1853 Kangasalan Apajalahden Tuholan talosta alkaa Anna Maijan kiertolaisel\u00e4m\u00e4 palkkapiikana Kangasalan pit\u00e4j\u00e4n maalaistaloissa. Tyt\u00e4r Kustaava seuraa \u00e4itins\u00e4 mukana. Isoissa taloissa on sekin etu, ett\u00e4 maine ei ole ylip\u00e4\u00e4sem\u00e4t\u00f6n taakka. Piikojen joukossa on monesti useitakin saman kohtalon jakavia naisia lapsineen. Ja kiertolaisel\u00e4m\u00e4\u00e4 palkkapiikoina ja renkein\u00e4 el\u00e4v\u00e4t tuhannet muutkin maaseudun ihmiset. <\/p>\n\n\n\n Anna Maija Juhontytt\u00e4ren lapsuuden ja nuoruuden aikana perinteinen vapaisiin talonpoikiin perustunut talonpoikaisyhteiskunnan rakenne on muuttunut. Tilattoman v\u00e4est\u00f6n kuten m\u00e4kitupalaisten, itsellisten, muonamiesten ja irtolaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa. Anna Maijan elinaikana Suomen v\u00e4kiluku miltei kaksinkertaistuu runsaasta miljoonasta vajaaseen kahteen miljoonaan asukkaaseen. Suuri osa talollisten j\u00e4lkel\u00e4isist\u00e4 kokee yhteiskunnallisessa asemassaan laskun. Omaa tilaa vailla eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 ainoastaan vanhukset vaan my\u00f6s kasvava osa ty\u00f6ik\u00e4isest\u00e4 v\u00e4est\u00f6st\u00e4. N\u00e4m\u00e4 tilattomat hakevat t\u00f6it\u00e4 taloista, usein vuoden parin kontrahdilla tai tekev\u00e4t tilap\u00e4ist\u00f6it\u00e4 kylv\u00f6- ja sadonkorjuuaikana. Muita keinoja elannon hankkimiseen maatalousyhteiskunnassa ei n\u00e4ill\u00e4 ihmisill\u00e4 juurikaan ollut.<\/p>\n\n\n\n Vuoteen 1859 menness\u00e4 \u00e4iti ja tyt\u00e4r ehtiv\u00e4t ty\u00f6skennell\u00e4 yhdess\u00e4 viidess\u00e4 eri talossa Kangasalan pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4. Sitten heid\u00e4n tiens\u00e4 eroavat. Anna Maija j\u00e4\u00e4 Toikkolan kyl\u00e4n Heikkil\u00e4n taloon, kun nelj\u00e4toistavuotias Kustaava l\u00e4htee piiaksi Liuksialan kyl\u00e4\u00e4n Salon torpaan ja aloittaa n\u00e4in itsen\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n. Anna Maija piikoo Heikkil\u00e4n j\u00e4lkeen Pikkolan talossa vuoden ja siirtyy sielt\u00e4 lampuodin piiaksi Kangasalan Ky\u00f6tikk\u00e4l\u00e4\u00e4n vuonna 1862.<\/p>\n\n\n\n Anna Maija l\u00e4htee Ky\u00f6tikk\u00e4l\u00e4st\u00e4 ja palaa Maunuun vuonna 1864. Anna Maijan sukupolvesta kotitalossa ovat j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 leskeytynyt Heikki -veli sek\u00e4 pikkuveli Juho vaimoineen. Is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 on nyt Heikin esikoispoika Heikki Fabian, joka \u00e4itins\u00e4 Maria Juhontytt\u00e4ren kuoltua vuonna 1858 on vasta kaksikymment\u00e4 vuotta t\u00e4ytetty\u00e4\u00e4n ottanut talonpidon harteilleen. Heikki Fabian avioituu Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4st\u00e4 kotisin olevan talontyt\u00e4r Henriikka Tapanintytt\u00e4ren kanssa.. <\/p>\n\n\n\n Vuonna 1867 n\u00e4lk\u00e4 ja puute saapuvat toden teolla my\u00f6s Pirkanmaalle. On suurten n\u00e4lk\u00e4vuosien aika. Ruuan puute ajaa ihmisi\u00e4 liikkeelle ja kulkutaudit levi\u00e4v\u00e4t. Kangasalan Luukkalan kyl\u00e4n Maunussa kuolee ensimm\u00e4isen\u00e4 vanha is\u00e4nt\u00e4 Heikki lavantautiin joulukuussa 1867. Nelj\u00e4 kuukatta my\u00f6hemmin menehtyy Juho -veljen vaimo Helena, jonka kuolisyyksi merkit\u00e4\u00e4n hermokuume. Sitten tulee Anna Maijan vuoro. Marraskuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1868 Anna Maija Juhontyt\u00e4r kuolee punatautiin, jonka aiheuttajana saattaa olla n\u00e4lk\u00e4vuonna sy\u00f6t\u00e4v\u00e4, suolistoa vanhingoittava h\u00e4t\u00e4ruoka. Yhdeks\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin vain hieman alle viisikymmenvuotiaana uupuneelle Anna Maijalle toimitetaan ilmaiseksi ns. hiljainen hautaus, jossa papin lausumien hautasanojen lis\u00e4ksi ei ole muita hautausmenoja.<\/p>\n\n\n\n Anna Maija Juhontyt\u00e4r Maunun el\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyy siis kauhean n\u00e4lk\u00e4vuoden 1868 k\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 lopuilleen, mutta tarina ei suinkaan p\u00e4\u00e4ty siihen. Saman vuoden maaliskuussa tyt\u00e4r Kustaava on avioitunut Tampereen puuvillatehtaalla sepp\u00e4n\u00e4 toimivan Juho Vilhelmi Roosin kanssa ja muuttanut t\u00e4m\u00e4n numerotorppaan Messukyl\u00e4n Hatanp\u00e4\u00e4lle, Tammerkosken it\u00e4rannalle. Siit\u00e4 alkaa uusi tarina, tai paremminkin sama tarina jatkuu uusin henkil\u00f6in ja k\u00e4\u00e4ntein.<\/p>\n\n\n\n Suvun muistitieto on ep\u00e4varmaa, kerrostunutta ja h\u00e4ilyv\u00e4ist\u00e4, mutta aina jotain alkuper\u00e4ist\u00e4 j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle. T\u00e4ll\u00e4 kertaa se oli nimi Palander, joka toden totta paljastui Kustaava Annantytt\u00e4ren k\u00e4r\u00e4j\u00e4noikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 todetun is\u00e4n my\u00f6hemm\u00e4ksi nimeksi. H\u00e4netkin tapaamme tarinan jatkossa Tampereella, ainakin ohimennen. Ehk\u00e4 jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on nykymenetelmin mahdollista varmuudella todeta, tekik\u00f6 Kangasalan k\u00e4r\u00e4j\u00e4noikeus vuonna 1848 oikean p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tuomitessaan Juho Kustaa Matinpojan Kustaava Annantytt\u00e4ren is\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n Kangasalan seurakunnan rippikirjat, syntyneet ja kuolleet, rikoskirjat 1800-1877. Jonkin aikaa sitten serkkuni Antero antoi minulle vanhan kirjan, jonka sis\u00e4kanteen yhteinen Hely -t\u00e4timme oli…<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/kippeemummo.net\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/AMaunu02-1024x682.jpg\")
Anna Maija Juhontytt\u00e4ren k\u00e4r\u00e4j\u00e4t<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/kippeemummo.net\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/AMaunu03-1024x682.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/kippeemummo.net\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/AMaunu04-1024x596.jpg\")
Naisen menetetty maine ja miehen kunnia<\/h3>\n\n\n\n
L\u00e4ht\u00f6 Maunusta<\/h3>\n\n\n\n
Paluu kotitilalle Maunuun<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/kippeemummo.net\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/sukutaulu-1.jpg\")
L\u00e4hteit\u00e4<\/h3>\n\n\n\n
Messukyl\u00e4n seurakunnan rippikirjat, muuttaneet 1840-1866.
Satakunnan tuomiokunnan, Kangasalan pit\u00e4j\u00e4n k\u00e4r\u00e4jien p\u00f6yt\u00e4kirjat 1845-48.
Uudenmaan ja H\u00e4meenl\u00e4\u00e4nin maakirja 1820-1820, 3, III.
Saarim\u00e4ki, Pasi, Naimisen normit, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja konfliktit. Esiaviollinen ja aviollinen seksuaalisuus 1800-luvun lopun keskisuomalaisella maaseudulla, Jyv\u00e4skyl\u00e4 Studies in Humanities 138, Jyv\u00e4skyl\u00e4 2010.
Raevuori, Yrj\u00f6, Tamperelaisia sukuja, liittyy Tampereen kaupungin historian IV -osaan. Tampereella, Tampereen kaupungin kustantama 1932.
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"